Rehjan historia

Kotiseutuneuvos Matti Rapila kuvailee Rehjansaarta teoksessaan seuraavasti: ”Nimensä historiaa vailla oleva kivikansan, turmankulkijoiden, tervansoutajien, Elias Lönnrotin, opettajainkoulutuksen, taidemaalareiden ja romantiikan saari Rehjanselällä”.

Saari on ollut vuodesta 1835 vuoteen 1851 piirilääkäri Elias Lönnrotin omistuksessa. Ostaessaan Lönnrot on maksanut Rehjansaaresta huutokaupassa 200 ruplaa. Tuossa tilanteessa saari on kuulunut muihin huudettavana olleisiin alueisiin. Lönnrotin myydessä saaren Erik Shroderukselle kauppahintana on Rapilan teoksen mukaan ollut 1500 ruplaa.

1900-luvun alussa saaren omistajaksi vaihtui Juho Heikki Tuhkanen (1851-1932), joka oli kotoisin Hämeenlinnasta. Juho oli lähtöisin köyhistä oloista. Juho oli lahjakas ja oppi lukutaidon jo pikkupoikana. Ihmiset ihastelivat Juhon kykyjä ja lopulta köyhä Juho autettiin koulutielle useamman ihmisen avustuksella. Saaren Toivolahden tilan nimi tulee Juhon pojan Toivo Gideon Johanneksen mukaan, joka oli taidemaalari. Toivo Gideon Tuhkanen tunnetaan erityisesti alttaritaulujen maalaamisesta. Taiteilija Tuhkanen sai isältään innostuksen pitää Rehjansaaressa taidekurssi halukkaille. Halukkaita saapui kuitenkin vain yksi. Tuhkasten isännöidessä saarta siellä pidettiin myös jonkin verran opettajakoulutuksia. Köyhän lapsuutensa vuoksi Tuhkanen ehdotti, että Toivolahden huvilaan perustettaisiin myös orpolasten koti, mutta tämä suunnitelma ei kuitenkaan koskaan toteutunut.

Rehjansaari vaihtoi vuoden 1920 paikkeilla jälleen omistajaa. Ostaja oli Viipurista lähtöisin oleva Emil Lehtovaara, joka oli vauras liikemies tuohon aikaan. Viimeisenä Lehtovaaran suvun edustajana saarta on isännöinyt Emilin poika Eino Lehtovaara (1899–1993). Eino käytti voimiaan ja aikaansa runsaasti istuttaessaan saarelle uusia etelämpää tuotuja kasveja, ja hän myös raivasi saarta. Eino hoiti 5 saaren taloutta kasvattamalla mm. kanoja ja omenapuita saarella. Eino kuljetti tuotteita Kajaanin kaupunkiin torille ja myi niitä. Saareen on tuohon aikaan kuljetettu myös pari lehmää ja hevonen. Rehjansaari siirtyi Kajaanin kaupungin omistukseen 1960-luvulla, jonka jälkeen saarelle on rakennettu nuotiopaikkoja, mökkejä, laavuja ym. yleiseen ja vuokrauskäyttöön. Suurin osa saaren uudemmista mökeistä ja rakennelmista on rakennettu 1990-luvun alkupuolella.

Lähde: Jarkko Väisänen, "Kajaanin Rehjansaaren nykytilanne ja rakennustekninen kunnossapito" 2015.